Muisti on monikerroksellinen. Meillä kaikilla on ns. tiedostamaton muisti joka on olemassa syntymässä ja säilyy läpi elämän. Tarkoitan siis tiedostamattomalla sitä, että muistiin koodausta tapahtuu, vaikka tarkkaavaisuus ei olisi suunnattu kyseiseen asiaan. Toisen ikävuoden vuoden aikana kehittymään alkaa ns. tietoinen muisti mikä mahdollistaa mm. muistojen mieleen palauttamisen. Tietoinen, tahdonalainen eli sen sisällöstä voidaan kertoa sanallisesti.
Onko sinulla hyvä muisti?
Ihminen unohtaa nopeasti ja oppii hitaasti. Ikääntyessä oppiminen on vielä hitaampaa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan ole liian vanha oppiakseen uutta! Muistia sekä muistamista on onneksi mahdollista parantaa tekemällä muistamisen pohjatyöt hyvin. Yksinkertaiset muistamis periaatteet tai muistitekniikat helpottavat arkisia muisti- ja oppimistilanteita. Usein ihmiset sanovat omaavansa huonon nimimuistin. Ihmisen esitellessä itsensä ensimmäistä kertaa saatat saman tien unohtaa mikä uuden tuttavuuden nimi olikaan. On hyvä muistaa, että huonokin nimimuisti paranee, kun uuden tuttavuuden nimeä toistellessa yhdistelee joko ihmiseen tai hänen nimeen asioita, mielleyhtymiä ja merkityksiä. Tämä muistitekniikka rikastaa muistoa ja kytkee sen omiin muistoihin. Siinä vaiheessa kun Tarjasta, Villestä ja Tiinasta ei tiedä vielä muuta kuin nimet, kannattaa rakennella muistamista helpottavia yksityiskohtia: Tarja on yksi presidenteistämme, Ville voi muistuttaa laulaja-Villeä ja Tiina taas tuo mieleen Tiina-tontun. Kun kyseisen ihmisen näkee jälleen, tämän muistitekniikan avulla tehdyt mielleyhtymät palautuvat mieleen ja auttavat nimen löytymisessä.
Usein mielessämme on yksinkertaisesti liikaa asioita eikä asioihin ehdi keskittyä kunnolla tai ajan kanssa. Tämä on yksi syy miksi muistia pidetään usein huonona. Työmuistimme on muistijärjestelmä, jonka avulla tämän hetkiset asiat pysyvät mielessämme. Asioiden säilyminen työmuistissa vaatii huomiotamme keskittyä niihin. Muuten tieto poistuu työmuististamme alle puolessa minuutissa, eikä siitä ehdi muodostua pysyvämpiä muistoja säilömuistiimme. Työmuistillamme on rajallinen kesto toisin kuin säilömuistillamme, josta voi löytyä asioita kymmenienkin vuosien takaa.
Tarvitsemme keinoja estää asioita unohtumasta työmuistista saman tien, jotta pysyvämpi muistaminen onnistuisi. Kannattaa siis käyttää muistamisen apuvälineitä, joiden avulla asioita voi myöhemmin palata kertaamaan ja muistelemaan.
Aivojen kokonaismassa alkaa kutistua 60-70 vuoden iässä. Lisäksi aivoissa alkaa tapahtumaan muitakin muutoksia. Ikääntyessä näiden muutosten vuoksi pitää nähdä enemmän vaivaa painettaessa tietoa muistiin sekä sitä mieleen palauttaessa. Vaativinta on muistella uusia asioita. Vihjeiden ja mielikuvien avulla muistellessa asiat tulevat yleensä vaivattomasti mieleen. Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät onneksi hyvin.
Jos muisti-ja ajattelutoimintojen ongelmat ovat tavanomaista suurempia tai omainen huomaa arkea selvästi vaikeuttavia oireita, kyse voi tällöin olla muistisairaudesta. Etenevä muistihäiriö olisi tärkeää pystyä toteamaan niin varhain kuin mahdollista. Etenevän muistihäiriön seuranta on myös tärkeää.
Aivoterveydessä, ihan niinkuin monessa muussakin terveyteen liittyvässä asiassa, ennaltaehkäisy on se juttu 🙂 Aivojen ja muistin huoltaminen ikääntymisen yhteydessä on todella tärkeää. Joten aivoja tulee aktivoida sekä pitää virkeinä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista riippumatta!