Lindan aloittama koulutus Amia muistityön kehittäjäksi innosti kirjoittamaan uuden blogitekstin pitkästä aikaa. Varsinkin käsite resilienssi on tullut viime kuukausina tutuksi. Erityisen näkyvä käsitteestä on tullut nyt korona-aikana, poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiessa joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa sekä toiveikkuutta. Tietenkin nyt koulutuksen myötä on kiinnostavaa miettiä resilienssiä muistisairaan ihmisen kohdalla ja sen mahdollista vahvistamista muistisairaudesta huolimatta. Unohtamatta muistisairaan ihmisen omaisia ja omaa jaksamista työntekijänä.
Mitä se resilienssi on?
Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla on enemmän kuin toisilla. Toiset meistä selviävät monista vaikeista vastoinkäymisistä, joillekin taas pienemmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Resilienssillä tarkoitetaan siis henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein kylläkin tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä vahvuuksia ja voimavaroja, jotka ylläpitävät hyvinvointia erilaisissa tilanteissa.
Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat totutut toimintamallimme ajatukset, kuten nyt, kun korona on mullistanut arkirutiinit jokaisella ympäri maailman. Resilienssi mahdollistaa sen, ettemme mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan pystymme palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäämme.
Resilienssiin vaikuttavat eri tekijät lähtien kasvatuksesta ja biologisista ominaisuuksista. Resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se syntyy ihmisen taidoista ja kyvyistä tunnistaa ja hyödyntää erilaisia sisäisiä ja ulkoisia voimavarojaan. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että näin ollen resilienssiä on mahdollista vahvistaa läpi elämän. Yksi keskeinen tekijä resilienssin kehittymisessä on yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus, koska yksilö luo käsitystä itsestään pitkälti suhteessa muihin ihmisiin. Tutkimusten mukaan onkin tärkeää pyrkiä löytämään keinoja purkaa ja ratkoa sellaisia tilanteita, joissa yksilön luontaiset taipumukset ovat voimakkaassa ristiriidassa ympäristön kanssa.
Vaikeissa tilanteissa kannattaa panostaa myönteisiin tunteisiin, koska ne auttavat meitä toimimaan, avaamaan ajatuksia ja saamaan apua. Usko omaan selviytymiseen voi vahvistua myös auttamalla muita. Hyvä resilienssi suojaa meitä trauman vaikutuksilta, ja sen avulla voimme elää hyvää elämää vastoinkäymisistä huolimatta.
Oikeastaan kaikki mitä resilienssi pitää sisällään on yhteydessä myös muistisairaan ihmisen arjessa selviytymiseen sairauden kanssa. Meidän kaikkien jotka olemme muistisairaiden ihmisten kanssa tekemisissä on tärkeää tiedostaa tämä, jotta voimme olla tukena haastavassakin elämäntilanteessa.
Koronavuosi 2020 on erityisesti jäänyt mieleen myös sen surullisuutensa vuoksi. Koskaan aiemmin ei vuosi ole pitänyt niin paljon sisällään menetyksiä mitä nyt. Toivotaan, että alkanut vuosi olisi kuitenkin parempi kuin edeltäjänsä.
Elämä on yhtä oppimista – resilience = sitkeys, sinnikkyys, sietokyky, kestävyys