Jälleen aamupalaksi on nautittu kaurapuuroa omatekoisen omppuhillon kera, nam! Omppuhilloja tuli valmistettua tänä syksynä monta purnukkaa, kiitos hyvän omenasadon. Purnukoita ovat saaneet niin sukulaiset, hyvät ystävät kuin asiakkaatkin. Tosin perjantaina tuli viikonlopputuliaisina asiakkaan itse tekemää omppuhilloa vastalahjaksi 🙂 On erittäin palkitsevaa saada asiakkaat tekemään asioita joita eivät ole vuosikausiin tehneet, vedoten siihen että ovat jo niin vanhoja. Usein he huomaavat ja varsinkin yllättyvät kuinka hyviä lopputuloksia syntyy vaikka ikää olisi kuinka ja paljon. Eikös se niin ole, että ikä on vain numeroita monessa asiassa. Vaikka lopputulos ei olisi sama kuin 50 vuotta sitten niin silti se tunne, että taito on edelleen hyppysissä tuo iloa. Uusienkin asioiden oppiminen on mahdollista missä iässä tahansa. Kun ikää on tullut enemmän niin keskittyminen, varsinkin moneen asiaan samaan aikaan, on hankalampaa kuin nuorempana. Myös asioiden mieleen palauttaminen sujuu aiempaa hitaammin. Joten maltti on valttia tässäkin 🙂
Jenkeissä on tutkittu kaurapuuron vaikutuksia muistiin. Tutkijat ovat muutamassakin tutkimuksessa havainneet, että aamulla nautittu kaurapuuro parantaa, varsinkin lasten muistia. Kaurapuuro päihitti testeissä aamiaishiutaleet, vaikka nekin olivat toki parempi aamiaisvaihtoehto kuin aamupalan jättäminen kokonaan väliin. Neurologian professori Seppo Soinila on kuvannut osuvasti ja konkreettisesti aivojen koostumusta. Aivokudos on kuin löysää kaurapuuroa, joka on muovipussissa. Pussitettu aivokudos lilluu nesteessä ja on täysin muotoutunut muovipussin eli kallomme muotoihin.
Aivot muuttuvat iän myötä. Aivojen kehityksessä on tosin herkkyyskausia ja niiden päätyttyä taidon omaksuminen vaikeutuu. Kun vanhuus lähestyy, hermosolut vähenevät ja aivokuori ohenee. Aivot tavallaan kutistuvat: niiden koko sekä paino pienenevät ja niihin kertyy kuona-aineita. Meidän jokaisen aivot ovat tänä päivänä kovilla ja niitä olisi hyvä alkaa arvostaa. Aivojen rapistumisen ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa viimeistään keski-iässä. Omaa henkistä vireyttään pitäisi vaalia monilla tavoin. Sydämen, ihon, kasvot, jalat, kädet ja monet sisäelimet ja keuhkotkin voi vaihtaa mutta aivoja ei. Lääkäri voi pitää kädessään elävän ihmisen sydäntä mutta aivoja vasta kun ihminen on kuollut.
Meillä jokaisella on yksilölliset aivot. Usein ajatellaan, että kaikkien ihmisten aivot ovat samanlaisia. Vaikka aivomme perusrakenteeltaan ovat samanlaiset, niissä on sekä synnynnäisiä että hankittuja eroja. Ne rakentuvat perintötekijöistä sekä siitä, miten olemme eläneet, mitä tietoa omaksuneet, millaista musiikkia kuunnelleet, kirjoja lukeneet, ruokaa syöneet, liikuntaa harrastaneet ja millaisessa toiminnallisessa tai ei toiminnallisessa kasvuympäristössä kasvaneet. Aivojemme avulla muistamme asioita, tunnemme tunteita, opimme asioita, ajattelemme ja ne vaikuttavat kehomme liikkumiseen.
Aivot toimivat kokonaisuutena. Rationaalisen ajattelun tai luovan toiminnan aikana ihminen käyttää molempia puoliskoja yhtä aikaa. Liikunta parantaa oppimista lisäämällä aivojen verenkiertoa, hapensaantia ja välittäjäaineiden määrää. Hyvä kestävyyskunto vaikuttaa positiivisesti muistiin. Musiikki taas vaikuttaa aivoihin voimakkaasti tunnetasolla, lievittää stressiä ja masennusta.
Voidakseen hyvin, aivot tarvitsevat tekemistä, nautintoja, erilaisia tehtäviä ja ponnistelua. Aivot tykkäävät myös yllätyksistä. Liian rutinoitunut ja toimeeton elämä tylsistyttää ne. Aivojen miljardit hermosolut eivät halua olla käyttämättöminä ja hyödyttöminä.
Haastankin sinut kokeilemaan Väripeliä. Paljonko sait pisteitä?