No luulin! Kunnes istuin oppitunneilla ja ymmärsin, että se mitä luulin siivoamiseksi olikin aikalailla vain lian siirtelyä paikasta toiseen. Olen pian 40-vuotias, siivoamiseen käytettyä aikaa on siis kertynyt viikkoja, kuukausia, toivottavasti ei sentään kokonaisia vuosia 😀 Siis, on meillä ollut hyvin siistiä, en tarkoita sitä, mutta nyt opin että näennäisesti siisti on eri kuin puhdas.
Ergonomia ja työn taloudellisuus kolahtivat myös. Miksi hinkata imurilla mattoa sikin sokin vauhdikkaalla temmolla, kun järjestelmällinen ja rauhallinen eteneminen tekee parempaa työtä? ‘Jos on kone, anna koneen tehdä se työ!’ Tai se että käy pintoja useaan kertaan läpi samalla siivouspyyhkeellä (ei liina, eikä rätti – vaan pyyhe!) kun yksi kerta huolellisesti tehtynä vie lian pois, eikä tuo sitä takaisin tai kiinnitä sitä entistä tiukemmin pintaan kiinni? Puhtaampi lopputulos vähemmällä työllä ja ajalla!
Ekologia – oikea aine, oikeassa paikassa, oikealla pitoisuudella! Kaiken avain on pesuaineen ph ja oikea annostelu. Eivät kylpyhuoneen kalkkisaostumat lähde irti vaikka tavallista pesuainetta kuluttaisi ylenmäärin – niin ja juuri tuo; se että pesuaineen teho ei kasva vaikka tiivistettä lisäisi enemmän kuin ohjeessa sanotaan.
Työssäoppimisjaksolla Hoiviassa sain ammattilaisten pätevässä valvonnassa oppia käytännössä kuinka siivotaan oikein. Kiitos Hoivia! Harjoittelu on avain, toistaminen, toistaminen ja toistaminen – eikä harjoittelu muutu koskaan tylsäksi, muuttuva elämä ympärillä pitää siitä huolen!
-Annukka-